Etätehtävä “Ihminen – tarina”

Heinä-elokuun kolmas etätehtävä oli “Ihminen – tarina”, tarinallinen reportaasi tai kuvaessee ihmisestä, joka minua kiinnostaa, jonka haluan tavata tai joka pyöriskelee mukana omassa elämässä. Tämä oli etätehtävistä helpoin, ihan jo lähtökohdallisesti, koska tarinankerronta kiehtoo minua. Taiteellinen tai käsitteellinen kuvaus ei oo mun juttu – kainuulaisena junttina en ihan aina ymmärrä, mitä hienoa on kuvissa, joissa kameraa on heilautettu niin, että on saatu aikaan viivasotkua 😀 Tai Noh, jokaiselle jotain, mutta semmoista ei mulle, kiitos.

Metsästelin taas kuvattavia facessa, mutta ei tärpännyt. Tai ehkä olisikin, mutta päädyin omaan ratkaisuun. Näin mielessäni mustavalkoisen tarinan ja ehkä vähän vintage-hengessä. Leipomo – se paloi. Vanhoja myllyjä tai tehtaita alueella ei ole. 100-vuotias höyrylaiva Kouta ja sen nuori kapteeni voisi olla mielenkiintoinen tarina. Ja eikun tuumasta toimeen. Laitoin samantien mailia Koutan kipparille Ollis Leppäselle ja sovin kuvauksesta.

Kuvauspäivä oli puolipilvinen ja vähän harmittelin harmaata keliä, mutta loppuviimein sillä ei ollut muuta merkitystä kuin, että jouduin ampumaan isommilla ISO-arvoilla, mitä toivoin. Kuvien lievä kohinakaan ei lopulta haitannut, koska olin valinnut kuvien käsittelyyn vähän rouhean ja rosoisen, mennyttä aikaa henkivän tyylin. Otin kuvia laiturissa ja laivalla ihan reippaasti, jotta saisin tarvittaessa niistä vaikka kaksi sarjaa kasaan. Halusin kuvata kapteenin työssään – ennen risteilyä ja risteilyllä, ja onnistuinkin tallentamaan iltapäivän tunnit kuviksi melko tarkkaan.

Omasta mielestä pystyin kuvaamaan ihmisen tarinan monipuolisesti eri kuvakokoja hyödyntäen. Joukossa voi olla turhiakin kuvia, mutta jostain syystä en halunnut jättää mitään näistä pois, koska niillä on oleellinen merkitys tarinalleni. Katsotaan nyt, että mihin tämä sarja riittää…

Teemani avaus

Ollis Leppänen, 40 vee, on Suomen pohjoisimman sisävesihöyrylaivan S/S Koutan kapteeni. Melkein 100-vuotias Höyrylaiva Kouta otti ensimmäisen kosketuksensa Kainuun vesiin vuonna 1921. Tuolloin nimenä aluksella oli Vuokatti II ja se kuljetti matkustajia Kajaanin ja Sotkamon väliä. S/S Koutan uusi elämä alkoi vuonna 1975 kun kajaanilaiset Matti Kuorikoski ja Allan Sointamo ostivat aluksen ja ryhtyivät palauttamaan alusta sen alkuperäiseen asuunsa. Monivuotisen työn tuloksena S/S Kouta aloitti matkustajaliikenteessä 1986. Siitä lähtien S/S Kouta on seilannut Suomen pohjoisimpana matkustajaliikenteeseen rekisteröitynä höyryaluksena ja tarjonnut monille matkustajilleen ripauksen aitoa höyrylaivatunnelmaa 1900-luvun alkupuolelta. Alus on rekisteröity Museoviraston Perinnelaivarekisteriin. Vuonna 2011 laiva siirtyi Oulujärven Laiva-Osakeyhtiön omistukseen ja Ollis Leppäsen kipparoitavaksi.

Ollis Leppänen on yrittäjä, liiketoimintakonsultti ja yritysvalmentaja. Kirjailija ja luennoitsija. Ja höyrylaivan kapteeni. Ei paskempi “kesäduuni” ollenkaan.

Jaa postaus